Juornaankylän historiaa

Askolan seudulta löytyvät merkit Suomen varhaisimmasta asutuksesta. Juornaankylästä tiedetään vain muutama kivikautinen esinelöytö. Kaivauksia ja tutkimuksia ei ole tehty, joten löytöjä voisi olla runsaamminkin.

Kylän nimen oletetaan syntyneen erisnimestä Jordan (Jordansböle) ja vääntyneen kansan suussa helpommin lausuttavaksi. Juornaankylästä käytettiin pitkään myös muotoa Juornaa.

Juornaankylä oli poikkeuksellisesti ns. hajakylä, jossa tontit sijaitsivat pieninä ryhminä ympäri kylää. Yleensä talot sijaitsivat tiiviisti kylien keskustoissa ja viljelysmaat ulkopuolella hajanaisesti sarkajaon mukaisesti. Isojaon alkaessa 1765 Juornaankylässä oli 19 ns. vanhaa taloa: Haka, Kärpänen, Praski, Kinnari, Pusula, Paavola, Pekkala, Träbaljo (Toivola), Kiekku, Närvi, Pyy, Puotila, Gobbas-Laurila, Ollila, Vähätalo, Isotalo, Piikkilä, Keipi ja Knuuttila. Kartanoita ei kylässä ole ollut koskaan. Juornaankylän uusjako oli erittäin riitainen prosessi, joka alkoi 1919 ja päättyi lopulta 1936. Tuolloin yhdeksän kylän taloa muutti nykyisille paikoilleen. Sotien jälkeen Juornaankylään perustettiin 7 siirtotilaa sekä lisäksi rintamamiestiloja.

Jo 1600-luvulla tiedetään jonkinlaisen tien kulkeneen kylän läpi Vesijärveltä Orimattilan ja Myrskylän kautta Porvooseen. Myös Askolan suuntaan oli Juornaankylästä tie jo 1600-luvun lopulla. Kansakouluopetus alkoi Juornaankylässä 1892. Tätä ennen oli käyty ns. kiertokoulua jo vuodesta 1871. Ensimmäinen koulurakennus valmistui seuraavana vuonna Kapumäelle. Nykyinen vanha koulu valmistui 1911 ja uusi koulurakennus 1950.
Juornaankylän ensimmäisen meijerin perusti Kärpäsen talon isäntä Gustav Björkström 1800-luvun lopulla ja oma osuusmeijeri perustettiin 1928. Juustonvalmistus alkoi Juornaankylän meijerissä 1935 ja päättyi 1947. Meijeri vuokrattiin Tuottajain maidolle 1956 ja maidon vastaanotto päättyi 1957. Osuuskunta purettiin 1960. Juornaankylän ensimmäinen kauppa aloitti toimintansa 1874 ja parhaimmillaan kylässä oli neljä kauppaa.

Postinkanto Juornaankylästä Tiilään kautta Askolaan aloitettiin vuonna 1900. Juornaankylään saatiin oma postipysäkki 1911. Posti jaettiin ennen siten, että eri kulmakunnilla jokainen talo hoiti vuorollaan yhden viikon jakelun. Virallinen postin jakelu aloitettiin 1970. Juornaankylän postikonttori lakkautettiin 1991 satojen muiden postien joukossa. Juornaankylän puhelinyhtiö perustettiin 1898 kahdeksan osakkaan voimin. Automaattivalinta otettiin käyttöön 1959. Sähkö saatiin Askolan itäpuolelle jo 1920-luvulla ja tievalot kyläkeskuksiin 1970-luvun puolivälissä.
Juornaankylä oli vuosisadan vaihteessa Askolan teollisuuskeskus. Toivolan nahkatehdas työllisti 8-9 henkeä sekä Forsslätin saha ja höyläkone enimmillään saman verran. Nahkatehdas lopetti toimintansa 1918 ja höyryvoimalla toiminut Forsslätin saha paloi 1909. Myllyjä ja sahoja on toiminut kylässä useampiakin. Laurinmäen lestitehdas työllisti parhaimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla 30 henkeä. Sen toiminta päättyi 1968, jolloin tehtaassa alettiin valmistaa pienemmällä joukolla puukenkiä. Senkin toiminta päättyi 1980-luvulla kokonaan.

Kyläkeinuja oli Juornaankylässä aikanaan kolme eli Ollinmäellä, Forsslätissä ja Pusanurkassa. Juornaankylän nuorisoseura perustettiin 1895 ja seuratalo valmistui 1911. Juornaankylän työväenyhdistyksen omistama lava toimi Korkeetöyrynmäellä 1948 – 1956.
Juornaankylän erikoisuus on oma rukoushuone, jonka Askolan-Juornaankylän Evakelis-Lutherilainen Nuorisoliitto rakensi vuonna 1912. Rakennus rapistui pahoin omistusepäselvyyksien vuoksi. Rukoushuone annettiin lopulta Askolan seurakunnan hoitoon 1970, ja se korjattiin nykyiseen asuunsa pitkälti talkoovoimin sekä seurakunnan taloudellisella tuella 1989.